Tridacna gigas
| Tridacna gigas | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Nilviäiset Mollusca |
| Luokka: | Simpukat Bivalvia |
| Lahko: | Veneroida |
| Heimo: | Sydänsimpukat Cardiidae |
| Alaheimo: | Jättiläissimpukat Tridacninae |
| Suku: | Tridacna |
| Laji: | gigas |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Tridacna gigas |
|
| Katso myös | |
Tridacna gigas on suurin jättiläissimpukkalaji. Niitä pidetään joskus suurissa meriakvaarioissa, mutta ne eivät kestä kovin hyvin kuljetusta ja kasvavat niin suuriksi ja lisäksi nopeasti (jopa sentin kuukaudessa), että harvassa kotiakvaariossa on niille tilaa.[2]
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tridacna gigas kasvaa halkaisijaltaan jopa puolitoistametriseksi ja painaa 200 kiloa. Muiden jättiläissimpukoiden tavoin sillä on voimakkaasti poimullinen kaksiosainen kuori. Sen välistä työntyy esille hyllyvä lihasmassa eli vaippa, jonka keskellä törröttää putkimainen suuosa. Kun simpukka sulkee kuorensa, se ruiskuttaa vettä ulos tämän suuaukon kautta. Vaippa on väriltään kullanruskea, keltainen tai vihreä, ja siinä on suuria sinisiä, vihreitä tai violetteja läiskiä.[3] Kuoren saranapuolella on aukko, josta työntyy ulos lihaksikas jalka, jonka avulla simpukka tarrautuu merenpohjaan. Simpukan vanhentuessa sen jalka surkastuu pois, ja eläin pysyy paikallaan suuren massansa avulla.[4]
Jättiläissimpukoiden elimistössä elää symbioottisia Zooxanthellae-leviä.[5] Simpukan vaipan pinnassa näkyvät tummemmat läikät ovat läpinäkyviä kohtia, jotka toimivat linsseinä ja ohjaavat valoa syvemmälle vaippaan levien käyttöön.[6]
Alkuperä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tridacna gigas elää Indopasifisen merialueen koralliriutoilla Etelä-Kiinanmereltä Australian pohjoisrannikolle ja Nikobaareilta Fidžille. Se pysyy yleensä alle 20 metrin syvyydessä, laguuneissa tai riuttojen tasanteilla.[3]
Käyttäytyminen ja lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jättiläissimpukat ovat hermafrodiitteja: ne syntyvät koiraina, mutta osa toimii myöhemmin naaraana. Kun kutuaika tulee, ne laskevat veteen merkkiaineita, minkä jälkeen osa simpukoista laskee mätimunia, osa siittiöitä.
Vesiolot ja ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suuren osan aikuisen simpukan tarvitsemasta ravinnosta tuottavat symbioottiset levät. Se hankkii ravintoa myös suodattamalla vettä suuaukkonsa avulla. Alle kymmensenttiset yksilöt elävät pääosin suodattamansa planktonin varassa; akvaariossa niitä on ruokittava säännöllisesti.[7]
Tridacna gigas ja ihmiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elokuvissa ja sarjakuvissa sukeltajat jäävät loukkuun sulkeutuvaan jättiläissimpukkaan;[8] todellisuudessa sulkeutumisliike on niin hidas ettei vaaraa ole. Sen sijaan moni on hämmästynyt suuren simpukan painoa koettaessaan nostaa sitä vedestä.[3]
IUCN on luokitellut tämän simpukan vaarantuneeksi jo vuonna 1996 ja äärimmäisen uhanalaiseksi 2024. Se on saattanut kuolla sukupuuttoon Fidžiä, Guamia, Vanuatua ja Taiwania ympäröivillä merialueilla.[1] Sukupuuton syyksi arvellaan liiallista keräämistä ruoaksi ja akvaarioihin.[9] Tridacna gigasin kauppaa säädellään nykyisin CITES-sopimuksella.[10] Kaikki akvaarioihin myytävät yksilöt tulevat kasvattamoista.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Calfo A. & Fenner, R.: Reef Invertebrates. USA: Reading Trees, 2003. ISBN 09672630-3-4 (englanniksi)
- Shimek, R.L.: Marine Inverterbrates. Neptune City, NJ, USA: TFH Publications, 2004. ISBN 1-890087-66-1 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Neo, M.L. & Li, R.: Tridacna gigas IUCN Red List of Threatened Species. Version 2024-2. 2024. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 30.10.2024. (englanniksi)
- ↑ Calfo & Fenner, s. 244.
- ↑ a b c Tervo, K. & R. Csomos. 2001. "Tridacna gigas" Animal Diversity Web (englanniksi)
- ↑ a b Tridacna gigas (Arkistoitu – Internet Archive) Exotic tropicals (englanniksi)
- ↑ Ria Tan: Giant clams 12/2008. Wild Singapore. Viitattu 11.1.2009. (englanniksi)
- ↑ Family: Tridacnidae (Tridacnas, Giant Clams), (Arkistoitu – Internet Archive) Archerd Shell Collection, Washington State University Tri-Cities Natural History Museum (englanniksi)
- ↑ Shimek, s. 283.
- ↑ Molluscs Including Nudibranchs And Giant Clams, (Arkistoitu – Internet Archive) Diving Cairns (englanniksi)
- ↑ ARKive (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- ↑ Cites (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)